Haudi vain kaikille ja raikasta syksyä. Pitkästä hiljaisuudesta huolimatta en ole suinkaan unohtanut koko blogitouhua, mutta sekava ja kiireinen kesä ja syksy ovat ottaneet veronsa. Olen minä jopa vähän leiponutkin, mutta leipomukset ovat jääneet taltioimatta syystä tai toisesta. Yksityiselämässä on myrksynnyt ja työrintamallakin on tapahtunut jännittäviä muutoksia, josta tämä kakku kertoo jo aika paljon. Olen tällä hetkellä nimittäin "komennuksella" Arizonassa, Tucsonissa ja takaisin kylmään pohjolaan olisi tarkoitus palata vasta joulukuun jo ollessa hyvällä mallilla. Nyt olen jo asettunut aloilleni tänne aavikolle ja saanut jonkinlaisesta punaisesta langasta taas kiinni. Eli aika palailla takaisin normaaliin elämään ja nauttimaan harrastuksistani ja olemisesta ja elämisestä. Kaikkien teidän leivontablogit ovat varmasti pullollaan kaikkea ihanaa ja herkullista, nitä olette kesän ja syksyn aikana loihtineet. Olen tässä jo hieman viritellyt mielessäni jotain reseptiä, jota voisin täällä kehitellä. Minun leipomisvarusteluni täällä on hieman rajallinen, mutta kyllä sitä jotain varmasti keksii. :)

Kiireisestä aikataulusta huolimatta vein työkavereille viimeisenä työpäivä ennen lähtöäni täytekakkua matkakohteen mukaisesti koristeltuna. Pakko myöntää ettei tuo kakun päällinen kovinkaan paljoa poikkea todellisuudesta. :)

Kakkupohjana on 6 munan sienikakkupohja ja kostukkeeksi käytin tuttuun tapaan vaniljasokerilla maustettua maitoa. Täytteena kakussa on samaa punaherukka-omarkerma täytettä kuin viime äitienpäivänä tarjoamassani kakussa. Tällä kertaa vain kävin keräilemässä marjat tuoreeltaan suoraan puskasta. Kakun päällä on osittain marsipaania ja osittain murskattuja keksejä. Kaktukset ovat marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta ja kivet ovat suklaakuorrutteisia karamelleja.

Kakku sai todella paljon kiitosta maustaan, joten punaherukka ja omarkerma todella sopivat yhteen loistavasti. Seuraavan kerran tarjoilen kakkua saman kahvipöydän ääressä joululoman kunniaksi. :)